Tuumattiin tuossa Pipsun kanssa hiljattain että pieni irtiotto voisi olla tarpeen. Ei sillä etteikö viihdyttäisi kotona, erittäinkin hyvin viihdytään mutta niinhän se on että kun käy vähän rilahtamassa on aina mukava tulla takaisin. Lähdettiin viemään siis yksissä tuumin karvaläjää näytille susirajan suuntaan. Hotelliin ehdittiin pesujen ja puunausten jälkeen vasta iltamyöhällä mutta olipa siellä kovasti menoa ja meininkiä meikäläisen mieleen. Sellaista keikkaa en muista etteikö joku kaksjalkainen olisi syliin napannut ja ihastellut, on tuo naamavekki jostain syystä meikäläisellä ja miksei Pipsullakin aika provosoiva tiettyyn suuntaan. Pipsu kanitti heti autosta päästyään sellaisella mutkalla hotellille päin että emännältä meinas käsi irrota vallan. Oli sitä mieltä että onneksi me kuitenkin ollaan tälläisia viiskiloisia etenkin kun reissun päälle lähdetään; mahdutaan autoon ja syliin vaikka tarvittaessa koko poppoo. Oli muuten hyvä että otettiin se Vinskikin mukaan, sille kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Näytettiin Pipsun kanssa miten portaissa liikutaan ja se mitä emäntäihminen vähän etukäteen aprikoi oli yön sujuminen vieraassa paikassa mutta pah, turhuuksia. Olen opettanut pojan tavoille ja käytännössä tarkoittaa sitä että a) kaikille risahduksille ei käydä haukkumaan b) toisten nurkkiin ei kuseskella c) annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan. Kaikki meni siis loistavasti, emäntä ei nukkunut koska oli "liian hiljaista" mutta me kyllä vedettiin sikeitä ihan entiseen malliin. Aamusella sitten suunnattiin kohti Joensuun ravirataa jossa virallinen koirien kopelointi suoritettiin. Vinskin entinen emäntä Jonna puunasi pojan huippukuntoon, olipa tosiaan meillekin yllätys miten erilaiselta karvaläjä näyttää juhlaluukissa, ilman sammalhöttöä ja risunpätkiä turkissa. Emäntä sitä sitten ylpeänä talutteli ja voin sanoa että ärsytti isolla kirjaimella kun pikkujätkä patsasteli kuin mikäkin elvis konsanaan, hyvä että meitä oli tuntevinaan. Tuomari tykkäsi ihan hirveesti ja antoi jotain palkintoja joita nyt sitten pitää ihastella, voi...no annetaan sen nyt loistaa!

Kuulumisiin taas!

Executive Visionist Rop-pentu Joensuu 17.5 tuomari Delerue Pedro Sanches (kuva Jonna Kari)